Ajatuksia työstä ja elämästä.

Moi,

Ajatus blogin tyylisuunnan vaihtamisesta on itänyt jo pitkään ja olen halunnut tehdä siitä paljon henkilökohtaisemman ja pohtia enemmän ihmistä ja itseäni. Minulla myös vilisee aika paljon ajatuksia päässä niin uskon, että niistä kirjoittelu voi auttaa jäsentämään niitä ja mahdollisesti herättämään uusia, vielä hienompia ajatuksia. Ajattelin korkata uuden blogin miettimällä työtä ja miksi sitä tehdään  Tämä on myös erittäin hyvä aihe kirjoittaa, koska kirjoittajalla ei oikein ole mitään hajua asiasta. Eli siis lempitilanteeni jossa turha tieto ei rasita mielenkiintoista spekulointia.

Ihan alkuun pitää muistuttaa, että tämä teksti kuvaa sitä miten minä ajattelen asioista joka tarkoittaa sitä, että nämä on minun mielipiteitä ja erittäin suurella todennäköisyydellä monetkin näkemykset tulee vielä muuttumaan.

Monet tietävätkin, että olen vähän omalaatuinen ja aavistuksen mahakas pikku hobitti, jolla on monenlaisia haluja ja mielitekoja. Yksi niistä on kaiken mahdollisen kvantifioiminen ja pilkkominen jotenkin ymmärrettävään muotoon jotta niitä asioita voi sitten pyöritellä päässään ja analysoida kun pitäisi tehdä töitä jotta saa rahaa jolla maksaa laskuja. Mitä tämä tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että kun lähden miettimään ihmisen elämää niin tässä tulee menemään aikaa. Otetaan esimerkki. Joku sanoo minulle, että työ on tärkeä osa ihmisen elämää. Minä alan välittömästi miettimään, että mitä sen termin takana oikein mahtaa asustaa. Siihen kuuluu usein kaksi matkaa sinne ja takaisin. Matkan voi taittaa kävellen, juosten, pyöräillen tai lentäen jonka jälkeen alan pohtimaan, että mitkä näiden vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet on sekä sen yksittäisen päivän kannalta, että myös yleisenä elämänvalintana. Noita minä sitten puntaroin mielessäni ja pääsen jossain vaiheessa siihen, että ihminen on siellä työpaikalla. No siellähän tapahtuu ihan älyttömästi asioita. Ihmiset vuorovaikuttaa keskenään ja vaikutus voi olla positiivinen, neutraali tai negatiivinen. Joku sanoo, että töissä voi toteuttaa itseään ja siellä on hienoa ja toinen taas sanoo, että työ on paskaa kun ihmiset on idiootteja ja uupuu siellä täysin. Minusta itsensä toteuttaminen tarkoittaa sitä, että ihminen kokee olevansa merkityksellinen ja merkityksellinen ei voi oikein olla muille kuin itselleen ja toisille ihmisille. Ei yhteiskunta oo mikään todellinen asia etkä sinä voi olla sille tärkeä tai epätärkeä. Se on ihmisten keksimä iso termi millä sekoitetaan kaikkien pää. Ihminen on usein myös sellainen, että se mitä meidän lähellä tapahtuu menee ihan eri tavalla tunteisiin kuin tapahtumat mitkä on kauempana. Kaikki keskustelut ja eleet työpaikalla ovat yksittäisiä tapahtumia millä on joku vaikutus sinuun ja ne ovat sinua lähellä. Elämässä yleisesti omaksuttu viisaus on, että ei kannata hengata kusipäiden kanssa. Yhdistämällä tämän totuuden ja pohdintani voin epätieteellisesti tehdä johtopäätöksen, että työ on elämänlaatua nostava tekijä vain jos siellä on hyviä tyyppejä. Se on sama hengaako kusipäiden kanssa töissä vai vapaa-ajalla, mutta elämä ei ikinä oo kivaa niiden kanssa.

Mites jos tarvitsee rahaa ja työ on ihan OK, mutta työporukka ei? Ihminen ei ikinä saavuta optimaalista tilaa missään ja on täysin normaalia joutua tilanteeseen jossa hommat ei toimi. Tämä ei minusta ole vakavaa, kun pitää huolen et tekee jotain muutoksen eteen. Omalla kohdallani olen vakuuttunut, että ehdoton prioriteetti on, että ihmiset töissä antaa minulle useimmiten jotain positiivista energiaa ja sitä kautta merkitystä olemassaololle. Ajatus siitä, että teen pitkään töitä huonossa ympäristössä jotta voin ostaa asioita mitä en välttämättä tarvitse on kammottava.

Suurin ja yleisin argumentti työnteon puolesta on tietysti se, että siitä tulee sitä rahaa millä saa sitten ostettua asioita mitä tarvitsee ja haluaa. Kaikki tietää, että elämässä pitää edistyä ja se tarkoittaa, että ensin suoritetaan koulu, sitten mennään töihin, sitten ostetaan asunto ja tehdään lapset jonka jälkeen voittaa pelin. Pelissä saa bonuspisteitä siitä jos ihmiset ihailee pankkitiliäsi, työtäsi, asuntoasi tai lapsiesi harrastuksia ja jättipotin jos tekee unelmistaan totta ja kertoo siitä maailmalle. Pisteitä menettää jos jää näissä asioissa jonkun itse keksimänsä rajan alapuolelle. Entä jos ei halua pelata? Tämä on se iso kysymys mitä oon itse pohtinut. Kysymyshän ei tietenkään ole absoluuttinen eli pelaat tai et vaan kysymys on siitä minkä verran haluat pelata ja miksi. Tähän todella vaikeaan ongelmaan lähtisin ensin hakemaan vastausta siitä miten ja miksi ihminen saa tyydytystä.

Kun asiaa lähtee oikein pohtimaan niin sitä huomaa, että monet asiat tuo tyydytystä. Omia halujaan ja etenkin niiden motiiveja on myös hankala erotella, mutta itse olen jakanut ne käytännössä kahteen kategoriaan: 1) egopaskaan ja 2) ei-paskaan.

Se mitä tällä haen takaa on se, että jos ihminen vaikka tienaa sata tonnia vuodessa niin kysymys on aina vaihtokaupasta. Vaihdat omaa aikaasi joka on sinun elämän energiaasi mitä on rajallinen määrä siihen, että saat rahaa ja olet tyytyväinen. Minusta siinä on suuri ero kuinka paljon siitä tyytyväisyydestä tulee siitä, että muut ihmiset näkevät kuinka paljon tienaat ja mitä kaikkea hienoa teet ja hurraavat ja miten paljon siitä, että rakastat oikeasti meren tuoksua ja haluat ajella jahdillasi pitkin poikin jahdaten naisia tai miehiä saarelta saarelle. Jos minun pitäisi määritellä ihmisen ego niin sanoisin, että se on riittämättömyyden pelkoa. Jos ihminen rakentaa elämänsä tuon pelon ohjaamana niin en sano, etteikö se olisi todellista onnellisuutta vaan siinä on minusta hirmuinen riski. Jonain päivänä on täysin mahdollista, että jahdilla ei enää ajella ja elämä ei edistykään niin kuin on ajatellut ja pitää konkreettisesti mennä wall streetiin 30. kerroksesta. Pahinta tuossa riittämättömyyden pelossa on minusta se, että se asettaa meille täysin fiktiivisen vaatimustason elämälle mitä varten sitten painaa menemään eli huomaamattaan saattaa rakentaa elämänsä täysin älyttömien asioiden ympärille.

En usko, että kukaan pystyy elämään ilman tuota pelkoa ja kovinkin guru varmasti joskus sortuu ajattelemaan että on kova guru. Se mitä minusta voi tehdä ja ihmisen tulisi tehdä on miettiä, että miksi tekee asioita ja missä voimakkaimmin tulee esiin egopohjaiset motiivit. Suurella egolla myös saadaan asioita aikaan ja tapahtumaan ja on varmasti maailmaa viety hurjasti eteenpäin, mutta ihmisen oman elämän kannalta olisi minusta syytä pyrkiä pelkäämään mahdollisimman vähän.

Summa summarum, tämän tekstin voisi tiivistää niin, että olen tullut siihen lopputulokseen, että kannattaa rehellisesti miettiä miksi haluaa tiettyjä asioita ja kannattaa opetella ihailemaan itseään niin ei ole niin riippuvainen muiden ihailusta. Ensi viikolla oon sit varmaan jotain toista mieltä. Tällaista tämä aina on. En tietenkään jaksa oikolukea tätä ja pahoittelut psykologeille jotka pahoittaa mielensä kun määrittelen asioita miten lystään.

Keskustelupalstojen titaanit.

Ajattelinpa kirjoittaa lyhyen luonneanalyysin keskustelupalstojen titaaneista lajityypeittäin. Tänään facebookissa avauduin siitä, kuinka paljon aikaa tulee vietettyä niitä lukien joten minulle on muodostunut kohtuullinen käsitys näistä analyyttisen ajattelun sankareista. Tässäpä ne ovat:

"Mä tuun oikeelta ja oon oikeassa" -superihminen.

Tälle useimmiten miespuoliselle ihmiselle maailman mysteerit on selvää pässinlihaa. Ongelmat ratkeaa, kun pakko-sterilisaatio saadaan käyttöön kaikille alle 6 000 €/kk tienaaville ja kaikenlaiset hipit ja hattiwatit saadaan omalle saarelle sekä vankilapalvelut ulkoistettua venäjälle. Vapaa-ajalla kyseinen tyyppi nauttii rankaisemisesta ja suorittamisesta sekä molempien aktiviteettien promootiosta. Ihana ihmistyyppi.

Sateensuojakommunisti.

Elämänsä ahkeraa työntekoa vältellyt ja herra-vastaisuutta työpaikan kahvihuoneessa levittänyt herrasmies. Jos hänellä olisi valta ja voima niin verokarkurit olis hirtetty ja ay-liikkeen saunaillassa ruoskittais wahlrooseja ja kaikki näkisi mitä oikeudenmukaisuus on. Jos vielä jonain päivänä.

Sananlaskuveijari.

Sananlaskuveijari on hauska ja tietäväinen tyyppi. Ainoa puute on, että hänen sananlaskunsa harvemmin liittyvät millään tavalla aiheeseen. Mikäli on kysymys maanjäristyksestä, "Ei kysyvä tieltä eksy." tai jos artikkeli käsittelee hirttotuomioiden oikeudenmukaisuutta "Ei Luojakaan laiskoja elätä." Tarpeellinen lisä kerrassaan.

Antipsykologi-bisneskonsultti

Usein kohtuullisesti, mutta ei kuitenkaan älyttömän hyvin menestyvä oman elämänsä supersankari. Antipsykologia on kansan keskuudessa saavuttanut psykologian vastavoimana suuren suosion etenkin mediaanitulossa hieman keskiverron yläpuolella olevien ihmisten keskuudessa. Päällimmäisenä ajatuksena on, että ihmistä ei tarvitse ymmärtää vaan ihmisten pitäisi aamulla katsoa jumalauta peiliin ja ottaa itseään niskasti kiinni ja lopettaa kitinä. Solmio kaulaan, pepsodent-hymy naamalle ja eikun oikeisiin töihin yhteiskunnan nettomaksajana ja yhteisön tukipilarina. Näitä löytää alan etujärjestöistä kuin sieniä sateella.

Tosi akateemikko

Korkeakoulun viidessä vuodessa suorittanut tyyppi joka kumartaa vain ja ainoastaan koulutusta ja tekee selväksi että saavutukset eivät merkitse mitään ilman tutkintoa. Vapaa-ajalla kyseinen henkilö usein nauttii ruotsalaisesta huippututkimusesta ja korrelaatiodatasta. Kausaalisuuden hän kokee synonyymina kiusaamiselle.

"... koska minä, minä, minä" -generalisti.

Nämä viheltäjät kuuluvat ehdottomasti omiin suosikkeihini. Ajatusmaailma on sellainen, että niitä asioita mitä ei itse ymmärrä tai tarvitse ei ole olemassa tai ainakin ne ovat täysin turhia. Jos on itse opetellut lukemaan niin peruskoulu on turhaa ja kun pitää päänsä kaljuna niin parturien hinnoista ei kannata kitistä. Ja mikä älytön hinku voi olla teatteriin, kun tv:stä tulee SM-liigaa lähes läpi vuoden ja kesällä voi katsoa uusintoja. Ettäs niin.

Suomalainen sotalordi

Tämä ansaitsee ihan oman mainintansa, koska maailmassa on paljon sotia ja aseita niin niistä usein myös keskustellaan. Tämä arviolta 1950-luvulla syntynyt mieshenkilö on kuullut, että eräs kiinalainen sotalordi on sanonut sitä ja tätä. Hän ei ole tietenkään kyseisen henkilön tekstejä lukenut ja suurin osa lainauksistakin on virheellisiä, mutta hän on varma että pasifismi on kamala aate. Aasi ja silta saa kyytiä, koska Sun Tzu.

Perus suomalainen heter-o mies

Hän ei homoja suvaitse eikä somaleita kumarra. Elämä olis mallillaan jos afrikkalaiset ei ryöstäisi kaikkea omaisuutta minkä synnyinmaassaan  hän on kerennyt kovalla työllä hankkimaan. Voidaan todeta, että valitettavasti on oppinut alkeelliset kirjallisen ilmaisun taidot joilla saa viestinsä näkyviin.

Herra tai rouva subjektiivinen totuus.

Riku Rantalaa esikuvana ihannoiva ihminen, joka tietää että Kambodzea on oikeasti tosi hieno paikka, koska on itse käynyt siellä ja hänelle on tarjottu siellä teetä. Tästä syystä kansantalouden barometrit menettävät merkityksensä. Avarin ihmistyyppi mikä planeetalta löytyy.

Tässäpä nämä ensimmäisenä mieleeni tulevat lajityypit, jotka tekevät lehtien keskustelupalstoista niin nautinnollisia. 

Minun strategiani Suomelle.

Moro,

Nyt vaalien jälkeen tuli sellainen tunne, että kirjoitan vähän pidemmän tekstin kuin facebook statuksen yhteiskunnallisista asioista. Erilaiset strategiat ja ehdotukset tuntuu olevan kuumaa tavaraa niin ajattelin laatia omani. Ensiksi on hyvä kertoa ja kerrata lähtökohdat miten minä asiat näen jotta teksti avautuisi oikealla tavalla.

Suomen talous, tiivistetty oppimäärä.

Suomessa on yksityinen sektori joka tarkoittaa sitä, että meillä on yksityisiä organisaatioita joissa ihmiset tekevät jotain minkä toiset ihmiset ostavat joko kotimaassa tai ulkomailla. Organisaatiot eli työnantajat sitten palkkaavat ihmisiä eli työntekjöitä töihin ja yleensä kerran kuussa siirtävät summan x rahaa työntekijän pankkitilille, kun työntekijä on vienyt työnantajalleen verokortin. Tämän jälkeen valtion mandaatilla toimivat organisaatiot, kuten verottaja ja vakuutusyhtiöt lähettävät yritykselle lakisääteisiä maksuja eli laskuja summalla y. Vakuutusmaksujen suuruudet riippuvat työn vaarallisuudesta ja tuloveron määrä on tunnetusti progressiivinen eli mitä enemmän haluat työntekijää palkita, sitä ahneemmaksi käy valtio. Eläkevakuutusmaksut ovat "tasaveroja". Huomaatte varmaan, että en puhu yksityishenkilöistä veronmaksajina, koska tämä on sosialistien luoma illuusio vailla todellisuuspohjaa. Työntekijä vie yritykseen verokortin ja yritys hoitaa loput. Tulovero ei eroa laskuna juurikaan muista valtion lähettämistä laskuista ja bruttopalkka jonka näet verotustodistuksessa on sellainen kiva luku joka innostaa yhtä ja harmittaa toista, mutta ei se mitään oikeaa yksityishenkilön omaisuutta ole.

Mikäli yritys selviää tästä laskujen ensimmäisestä aallosta plussalle, palkitaan siitä niin, että valtio ottaa voitosta yhteisöveron ja jos tämän jälkeen vielä yrityksen omistaja saa jotain jaettua itselleen esimerkiksi osinkoina otetaan siitä toiseen kertaan pääomaveron muodossa.

Tämän jälkeen yrityksessä työskentelevät ihmiset ostavat sitten nettopalkastaan hyödykkeitä joista maksetaan enemmän tai vähemmän arvonlisäveroa tai muita kulutusveroja. Jos ostat viinaa, röökiä ja polttoainetta, kuulut suurimpaan hyväntekijäryhmään, koska et oikeastaan maksa muuta kuin veroja ja kuolet nuorena jolloin sinulle ei tarvitse maksaa eläkettä ja työnantajasi maksamat eläkemaksut voidaan jakaa muille. 

Ennen siirtymistä julkiselle puolelle on hyvä tiedostaa tärkeä ero yksityisen ja julkisen puolen työllä. Yksityisen sektorin työ on markkinaehtoista eli ostajat määräävät kuinka paljon työtä ja sen tuloksia hankitaan ja kaikki yritykset ja sen työntekijät altistuvat suoralle ostajien arvionnille jonka lopputulos sitten tunnetaan akateemisen kommunistitohtorin nemesiksenä, markkina-arvona.

Tässä on myös erinomainen tiivistelmä laskupinosta jonka yritykset saavat(valtion tuotot ovat yrityksien menoja): https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotuotot/

Eli valtion asettamat rasitteet ovat melkoiset, mutta tottakai hyvinvointi ja turvallisuus maksaa. Suurimman menoerän muodostavat lääkärien, opettajien, poliisien yms. palkat ja aika massiivinen eläkevakuutusjärjestelmä(joka toki myös tuottaa). Rasitteet ovat jopa niin suuret, että yrityksiltä ei pystytä keräämään riittävästi maksuja ja vaikka yhdistetään valtion omistuksien tuotot niin silti ei raha riitä. Tällöin otetaan paljon uutisissa puhuttua velkaa valtiolle jolla alijäämä sitten paikataan. 

Tässä vaiheessa on ehkä hyvä kerrata mitä tarkoittaa toinen epähumaaniksi tituleerattu termi eli "nettoveronmaksaja". Tämä on varsinkin akateemisessa maailmassa inhottu käsite, koska jos käyt peruskoulun, lukion ja yliopiston jonka jälkeen työllistyt julkiselle sektorille ja saat eläkettä hautaan saakka, et pääse koskaan tähän ryhmään, koska koko koulutus ja palkka maksetaan joko lähettämällä laskuja yrityksiin tai velkaannuttamalla valtiota. Eli jos yksityisellä sektorilla työskentelevät ihmiset elävät illuusiossa verojen maksun suhteen, niin julkisella puolella ei ole mitään maksajia, on vaan saajia eli kaikki osuudet palkasta eläkevakuutusmaksuineen, veroineen ja nettopalkkoineen on otettu laskuttamalla yrityksiä markkinaehtoisesta työstä. 

Onneksi on olemassa keynesiläinen taloustiede, jolla tarkoitetaan sitä, että ei oikeastaan tarvitse tehdä mitään järkevää koska vaikka palkkasi on kuluerä, kun tuhlaat sen niin kotimainen kysyntä kasvaa ja yksityisen sektorin tulot myös. Eli näin luodaan autokauppiaista ja shampanjan-tuonti firmojen omistajista verovaroilla miljonäärejä. Tämä oli sitten kärjistystä, mutta toivottavasti ymmärsitte pointin. Kuulostaa hölmöltä ja on vielä paljon hölmömpää, koska turhasta virasta tienattu raha tarkoittaa aina esimerkiksi vientiteollisuuden heikentynyttä kilpailukykyä, koska ilman sitä tai tätä virkaa olisi mahdollistaa sakottaa yrityksiä vähemmän mikä taas mahdollistaa paremmat palkat työntekijöille, suuremmat voitot omistajille tai vaihtoehtoisesti investointeja yritystoiminnan laatuun joilla on taas aina jonkinnäköinen positiivinen odotusarvo kasvuun.

Vientiteollisuudesta puhutaan usein maksajana ja se johtuu siitä, että Suomi on viiden miljoonan ihmisen kansa ja maapallolla on seitsemän miljardia ihmistä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos teet täällä jotain ja viet maailmalle on siellä ihmisissä mitattuna 1 400-kertainen markkina. Tästä syystä myös liiketoiminnan koko ja tarvittava työvoima on yleensä ulkomaankauppaa käyvissä yrityksissä suurempaa. Eli ei vientibisnekset ole mitenkään arvokkaampia, mutta reaaliteeteista johtuen Suomen kaltaista systeemiä ei voida muuten rahoittaa kuin onnistumalla viennissä.  

Eli yhteenvetona voisi sanoa, että minusta pitäisi rankoa niitä ketkä elättää vähemmän ja valtakunnallisen strategian pitää tähdätä viennissä onnistumiseen. Seuraavaksi siirrytään sitten siihen jännittävään osuuteen eli mitä tässä kannattaa tehdä?

Jokaisen hyvän strategian taustalla on selkeät tavoitteet ja selkeät tavoitteet tarvitsevat oikeat mittarit.

Tässä vaiheessa ei voida välttää omien arvojen sekoittumista strategiaan ja toimenpiteisiin joten tässä on minun visio. Minä kannatan yhteiskuntaa, jossa kerätään yrityksiltä lakisääteisiä maksuja joilla maksimoidaan yksilön mahdollisuus onnellisuuteen turvamaalla seuraavat asiat:

1) Fyysinen- ja henkinen terveys,

2) Sivistys.

3) Vapaus.

Ja nimenomaan tässä järjestyksessä. Perustelen tätä niin, että jos sinulla on mielenterveysongelma tai kasvain päässä, niin et pysty nauttimaan mistään etkä tekemään mitään tuottavaa joka tapauksessa eli ensin on hoidettava ihminen kuntoon ja sitten tulee kaikki muu. Tämä on myös elinehto yrityksille, koska terve työvoima on kaiken menestyksen kulmakivi. 

Toiseksi sivistys johon sisällytän koulutuksen, itsenäisen ajattelun ja itsetuntemuksen ja perustelen tätä niin, että vaikka olisi vapautta niin jos ihmisen sivistystaso ei riitä ymmärtämään, että miksi tulee toimia sekä itsensä että yhteisön hyödyksi ei vapaudesta välttämättä seuraa toivottuja tuloksia.

Ja kolmanneksi tietysti suuri määrä vapautta päättää omista rahoistaan ja asioistaan, toivoen että yksilö jolla on vapautta myös ymmärtää miten sitä tulisi käyttää. 

Toimenpiteet

Kaikki on kuitenkin utopiaa niin kauan kuin meillä ei ole riittävästi kannattavia ja kasvavia yrityksiä. Ja nyt sitten siihen, että mitä minä muuttaisin, jotta tilanne olisi toinen. Ylivoimaisesti suurin ongelma Suomessa yrityksien kannalta on, että lakisääteisiä maksuja on valtava määrä ennenkuin tiedetään, että onko mitään jäämässä viivan alle vai ei. 

1) Työaikalainsäädäntö muutettava aivan täysin ja kaikki viikonloput/suurin osa juhlapyhistä poistettava ja siirryttävä 365-päiväiseen vuoteen 7-päiväisen viikon sijaan ja työnantajien pitää saada vapaasti työntekijöiden kanssa sopia työajasta.

2) Työstä aiheutuvia lakisääteisiä kustannuksia leikattava n. 30%. Minulle on ihan sama onko ne veroja vai vakuutusmaksuja.

3) Yhteisövero poistettava ja siirryttävä malliin jossa maksetaan veroa osingoista eikä investoinneista.

Nämä kaikki ovat muutoksia, mitä ajattelin testata fiktiivisen teollisuusyrityksen yksinkertaistetulla tuloslaskelmalla, koska muutoksien tavoite on saada kasvua ja kannattavuutta yrityksiin, mikäs sen kivempaa kuin spekuloida lakimuutosten potentiaalilla. 

TULOSLASKELMA/ANALYYSI A

Nykytilanne(Yrityksellä on 100 työntekijää, 50 konetta ja vuoden 8760 tunnista yritys laskuttaa keskimäärin 2 500 tuntia per kone, laskutustunnin arvo 80 €/tunti). Lisäksi töitä tehdään perinteisellä 06-22 systeemillä eli kaksi miestä tekee kaksi vuoroa. Viikonloppuna on hankala tehdä hommia, koska kustannukset on suuret ja ylitöitä ei muutenkaan kannata teettää kun työn tuottavuus kärsii. 

Liikevaihto: 10 miljoonaa euroa

Palkkakustannukset: 5,4 miljoonaa euroa(100 työntekijän nettopalkka 24 000 euroa, lisäkulujen osuus 30 000 euroa)

Muut menot: 3,1  miljoonaa euroa

Verotettava tulos: 1,5 miljoonaa euroa 

------

Valtion tulot yrityksestä: tuloksesta 285 000 euroa + työstä 3 000 000 euroa = 3 285 000 euroa

Työntekijöiden muodostama netto-ostovoima: 2 400 000 euroa

Osinkoihin ja investointeihin/kasvuun jäävä pääoma: 1 215 000 euroa

TULOSLASKELMA/ANALYYSI B

Nyt päästään sitten mielenkiintoiseen osuuteen eli arvioimaan potentiaalista kasvua tehtyjen lakimuutosten nojalla. Primääritekijät muutokseen ja kasvuun löytyvät aina yrityksen sisältä eli miten hyvin hommat hoidetaan ratkaisee pääasiassa sen, että miten hyvin pärjätään. Oletetaan, että yritys lakimuutoksista innostuneena päättää hakea kovaa kasvua ja sijoittaja innostuneena tuotto-odotuksen parantumisesta sijoittaa yritykseen kuusi miljoonaa euroa ja viidessä vuodessa hommat on aivan uudessa mallissa.

Ensimmäinen muutos, minkä yritys tekee on että se lisääntyneellä pääomalla panostaa myyntiin ja tuotannon laatuun sekä aikoo uuden työaikalainsäädännön myötä ottaa enemmän irti olemassaolevista koneistaan ja vähemmän työntekijöistään. 06-22 systeemi muutetaan 05-01 ja niin, että kahden vuoron sijaan tehdään kolme vuoroa eli 16 teoreettista laskutustuntia on nyt 20 teoreettista laskutustuntia. Lisäksi viikonloput on poistuneet historian kirjoihin joten myös lauantait ja sunnuntait painetaan töitä, joita nyt on tarjolla koska jälki on parempaa ja ulkomaalaisten kanssa kilpailukin on helpompaa kun työn kustannukset ovat laskeneet merkittävästi. Viisas yrittäjä ymmärtää, että työntekijöitä kannattaa palkita jotta saa parhaat ja pysyvät talossa, joten säästyneestä 10 000 eurosta(-30% lasketut työnantajakustannukset) annetaan jokaiselle työntekijälle 3 000 euron palkankorotus ja 7 000 euroa jää käytettäväksi myyjien palkkaamiseen, tuotannon kehittämiseen ja laskutustuntien hinnan alentamiseen.

Jokaisella koneella on tällä systeemillä 3 000 tuntia enemmän myytävää kapasiteettia(enemmän vuorokaudessa + viikonloput). Oletetaan, että yritys saa myytyä näistä puolet. Jos työaika pysyy suunnilleen samana, tarkoittaisi tämä n. 60 uuden työntekijän rekrytointia.

Yritys viiden vuoden päästä Maunolandiassa:

Liikevaihto: 14 miljoonaa euroa(työtä myydään nyt alemalla hinnalla, 70 euroa/tunti)

Palkkakustannukset: 7,52 miljoonaa euroa(160 työntekijän nettopalkka 27 000 euroa, lisäkulujen osuus 20 000 euroa)

Muut menot: 3,5  miljoonaa euroa(Menot ei juurikaan kasva, mutta laitetaan jotain sähkölaskuun ja konsulteille)

Tulos: 2,98 miljoonaa euroa 

------

Valtion tulot yrityksestä:  työstä 3 200 0000

Työntekijöiden muodostama netto-ostovoima: 4 320 000 euroa

Osinkoihin ja investointeihin/kasvuun jäävä pääoma: 2 980 000 euroa

-------

Johtopäätökset

Itsestäänselvyyksien osastolla päästään toteamaan, että kasvu on oleellista. Onko se realistista? Tämä on sellainen pähkinä purtavaksi, että kaikki joutuvat veikkaamaan koska tulevaisuutta ei voi tutkia paitsi Himanen ja se on kallista. Mutulla sanoisin, että jos yhteisövero poistetaan, työn lakisääteisiäkustannuksia leikataan 30% ja viikonloppujen erikoisasema poistetaan niin kasvuarvio on teknologiasektorille todella maltillinen. Jätin myös tarkoituksella lisäinvestoinnit pois, jotta hahmottuisi kuinka paljon potentiaalista kasvua on jumissa typerien lakien takia. 

Laskin myös suunnilleen kasvun niin, että valtio on nollatilanteessa jolloin hahmottuu että minkälaista kasvua suunnilleen voitaisiin tarvita, jotta valtion ei tarvitse leikata mitään ja muutokset voidaan toteuttaa. Toki todellisuudessa valtio voittaa valtavasti lisääntyneiden arvonlisäverojen yms. kautta.

Lisäksi täytyy muistaa, että jos leikataan julkiselta ja työllistytään yksityiselle on hyöty tuplana, koska menopuolelta lähtee ja tulopuolella saadaan. Tämä on hyvin tärkeä asia ymmärtää leikkaamisessa, että jos ihmisistä tehdään työttömiä ja alkoholisteja ei siinä voiteta mitään, mutta jos vienti kasvaa ja pystyy työllistämään ihmisiä on tilanne aivan toinen.

Arvioin myöskin sektoria jonka tunnen hyvin eli heijastelin tuossa vähän mitä voisi konepajateollisuudessa muutokset tarkoittaa, en rohkene arvioimaan muutoksia muualla, mutta tuskin on ainoa toimiala mikä saisi muutoksista valtavan piristysruiskeen.

Muutokset ovat radikaaleja, koska tilanne minusta vaatii kovia ja järkeviä päätöksiä. Esimerkiksi yhteisöveron poistaminen yksinään ei välttämättä toisi haluttuja tuloksia, kun yritykset kamppailee kannattavuuden kanssa ja jos tulee turpaan niin se on sama onko yhteisövero 6% vai 84%. Sitä maksetaan joka tapauksessa 0 euroa. Yhteisöveron poistamisen suurin hyöty tulee minusta lisääntyneinä ulkomaisina sijoituksina mikä näkyy sitten yhteiskunnassa hyötyinä vasta vuosien päästä. 

Haluan vielä muistuttaa ihmisiä erittäin typerästä "Supercell-logiikasta" eli koska supercell pärjäsi niin mitään ongelmaa ei ole. Ensinnäkin, parhaiden tutkiminen on todella vaarallista, koska siitä voidaan päätellä, että tietyissä olosuhteissa tietynlaisella konseptilla menestyttiin. Eli ei oikeastaan mitään. Se, mitä helpotukset yrityksille antavat on aikaa. Aikaa heikoille kehittyä kohtuulliseksi, kohtuullisten hyviksi, hyvien erinomaisiksi ja lopulta erinomaisten parhaaksi. Niin kauan kuin yritys on olemassa, se altistuu jollakin todennäköisyydellä läpimurtoon eli löytää sijoittajan, keksii paremman konseptin tai tekee sen ratkaisevan huippurekryn. Työeläkeyhtiöt ja verottaja ovat suurimpia konkurssiin hakijoita eli palkoista maksamatta jääneet maksut tai verot lopettavat yrityksen, jonka jälkeen yritys ei varmasti voi menestyä. Maksut joita peritään ennen ansaitsemista. Se on typerää, epäloogista ja kaikille vahingollista. 

Jos tekstissä on virheitä, se johtuu siitä että pidän enemmän meuhkaamisesta kuin työni tarkastamisesta. Jos jaksan niin kirjoitan erikseen siitä miten julkinen sektori pitäisi laittaa remonttiin ja rahat käyttää paremmin, tämä kirjoitus kertoi miten se saadaan maksettua.

Kohta on kesä,

Terveisin OMM