lauantai 21. tammikuuta 2012

Paluu todellisuuteen - osa 1

Hei taas kaikille!

Katselin uusintana tuossa vaalitenttiä ja leikkasi kiinni aivan totaalisesti, joten päätin nyt kirjoittaa toisen blogitekstini. Otan kantaa kahteen asiaan ja jos jotain asiavirheitä on siinä mitä ehdokkaat sanoivat, johtuu se siitä, että en enää pystynyt katsomaan vaalitenttiä loppuun, kun alettiin puhumaan eurosta johtuen exponentiaalisesti kasvavasta vitutuksesta.

Ensimmäisenä haluan ottaa kantaa turvallisuuskeskusteluun ja uskottavaan puolustukseen. Kyllä, siis tuon tason henkilöt puhuvat oikeasti uskottavasta puolustuksesta. Mikäli sotaleikkibudjetti kymmenkertaistetaan niin uskon, että pystymme torjumaan Ahvenanmaan hyökkäyksen ja Islannin invaasion sattuessa meillä on ainakin teoriassa mahdollisuus voittaa vihollinen. Eli pahoittelen jos loukkasin niitä ihmisiä, joille on tärkeää uskoa että Hornet-hankinnoilla on merkitystä, mutta minulla on tosiaan valkoinen lippu pystyssä ennenkuin sota on alkanut. Jos meillä ei ole mahdollisuutta luoda uskottavaa puolustusta, mitä sitten voidaan tehdä? Mielestäni kaksi asiaa: Voidaan luoda vittumainen puolustus ja yrittää vähentää konfliktien riskiä monikulttuurisuudella ja talouden sekä muiden riippuvuussuhteiden keinoin.

Vittumainen puolustus


Jo pidempään uutisia seuranneet ovat varmaankin lukeneet ongelmista, joita maailman suurimmalla sotilasmahdilla USA:lla, on ollut huomattavasti pienempiä maita kuten Irakia ja Afganistania selättäessä. En todellakaan muista kuinka kauan varsinainen Irakin maahyökkäys kesti, mutta jotenkin sellainen kutina jäi ettei siinä puolta vuotta mennyt. Joka tapauksessa varsinainen valtio vallattiin hetkessä, mutta olo siellä ja vallan ylläpito siellä oli erittäin tukalaa. Ehdotan, että Suomessa otettaisiin mallia tästä ja sen sijaan että ostetaan todella kallista kalustoa ilmatilan turvaamiseen ja muuta suuruudenhullua roskaa, niin luodaan sellaisia Rambo-yksiköitä tuonne metsään, jotka vihollisen helikopterit ja huoltojoukot sitten valloituksen päätyttyä tuhoaa. Veikkaan, että kustannusrakenteeltaan olisi huomattavasti tehokkaampaa kuin nykyinen vouhotus. Jos uudeksi puolustuslinjaukseksi otettaisiin "tule vaan tänne, mutta ei täällä perkelekään ole" niin pitäisi se myös markkinoida hyvin ulospäin, koska eihän kukaan tosiaan halua että tänne hyökätään.

Riippuvuussuhteet turvallisuuden apuna


Harvempi meistä haluaa tappaa sisaruksiaan tai sukulaisiaan. Kovin moni ei myöskään telottaisi tärkeää tulonlähdettään mikäli tämä tarkoittaisi rahantulon loppua. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mitä enemmän meillä on aviopuolisoita muista maista ja mitä enemmän bisnestä tehdään ja mitä enemmän muuta kulttuuria jaamme valtioiden kanssa, sen pienempi motivaatio valtioiden kansalaisilla on käydä toistensa kimppuun ja nykyisen informaatioyhteiskuntien aikakautena poliittisten johtajien on varmasti yhä vaikeampi yllyttää kansalaisia vasten tahtoaan. Tarvitaan fanaattisuutta ja sitä syntyy usein ihmisten keskuudessa jotka ovat epätoivoisia tai tietämättömiä eli kun lisätään hyvinvointia maailmalla ja sitäkautta koulutusta ja tietoisuutta, pienenee konfliktien riski merkittävästi. Eli lyhyesti: Mene ja perusta Venäjälle yritys tai tee kauppaa venäläisten kanssa ja sen jälkeen pane siellä naista, mutta mielellään sitten sitä samaa naista puolivuosisataa niin paitsi että teet itsesi onnelliseksi saatat olla juuri se henkilö, joka pelasti Suomen. Otin tuon Venäjän tuohon, koska vaikka itse pidän uskomattoman epätodennäköisenä uutta sotaa, niin sitähän ihmiset kuitenkin pelkää.

Valitettavasti aika loppuukin ja minun on lähdettävä tekemään töitä riittävän tulovirran saavuttamiseksi. Palaan talouspolitiikkaan piakkoin. Tsau! Antakaan anteeksi epäloogisuudet ja kirjoitusvirheet, en tätä kerennyt oikolukea.

Terveisin,
Olli Mauno